Palautuneena ihminen on parhaimmillaan - sitä varten kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön
Rasitusta syntyy esimerkiksi fyysisen treenin, henkisen kuormituksen, kognitiivisen ponnistelun, sairastamisen, ihmissuhteiden ja työstressin kautta. Rasitus voi olla yhdistelmä erilaista kuormitusta tai yhden osa-alueen ylikuormaa. Ilman palautumista ihminen ajautuu ylikuormitukseen tai ylikuntoon. Arjen kiireessä tai hyvässä treeniputkihuumassa oman palautumisen tarve ja määrä saattavat jäädä piiloon.
Mindfulness- ja YIN-joogatyyppiset hitaat harjoitukset voivat auttaa sinua pysähtymään hetkeen ja keskittymään tutkailemaan itseäsi sekä oman kehon ja mielen tarpeita. Lisäksi ne jo harjoituksina itsessään tukevat palautumista.
Ota tietoisesti aikaa kuunnella itseäsi, hengitä syvään ja tutkaile minkälaista rasitusta sinun elämässäsi tällä hetkellä on elämän eri osa-alueilla. Kirjaa omat huomiosi paperille itseäsi varten.
Kuinka edistää palautumista?
- Uni on tärkein palautumisen osa-alueista. Uni auttaa kehoa ja mieltä toipumaan päivän rasituksista. Aikuisten tulisi nukkua 7–9 tuntia yössä. Jokaisella ihmisellä on oma keholle ominainen uni-valverytmi, joka määrittää sitä, milloin ihmiselle on luontaisesti paras aika levätä ja olla aktiivinen. Aamutorkun ei kannata väkisin kiskoa itseään ylös vaan nukkua oman rytmin mukaisesti pidempään, muistuttaa kansanterveystieteiden dosentti Ilona Merikanto.
- Riittävä veden juonti sekä terveellinen ruokavalio tukevat kehon palautumista. Monipuolinen ruokavalio, joka pitää sisällään proteiinia, hiilihydraatteja, vitamiineja ja hyviä rasvoja auttaa palautumaan.
- Hyvä fyysinen kunto edistää kokonaisvaltaista palautumista, joten kannattaa treenata silloin kun keho on hyvässä palautuneessa tilassa. Liikunta tehostaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa sekä edistää elimistön aineenvaihduntatuotteiden poistumista. Lisäksi säännöllinen liikunta voi parantaa unen laatua. Parhaimpia tuloksia unen kannalta saavutetaan, kun harjoitellaan aerobisesti 2–5 kertaa viikossa jaksoissa, jotka kestävät 20–60 minuuttia kerrallaan.
- Liikunta stimuloi endorfiinien eli mielihyvähormonien, vapautumista. Tämä voi parantaa mielialaa ja auttaa stressinhallinnassa, mikä on tärkeä osa henkistä palautumista. Liikunta voi auttaa vapauttamaan stressiä ja ahdistusta, mikä puolestaan parantaa mielenterveyttä ja auttaa rentoutumaan. Vaikka liikunta itsessään voi olla fyysistä rasitusta, se voi myös auttaa lihaksia rentoutumaan. Tärkeintä on löytää itselleen mieluisin laji ja tapa liikkua. Kannattaa kokeile rohkeasti uusia lajeja ja tutkailla miten ne voisivat tukea omaa rasitus-palautumissykliä.
Älä suorita palautumista
Palautumiseen kannattaa hakea myös rohkeasti apua ulkopuolelta, sillä ylikierroksilla oleva hermosto ei aina pysty itse itseään rauhoittamaan, vaikka yrittäisi. Palautumisesta ei saisi myöskään tulla suoritus.
Palautumiseen voi hakea apua erilaisilta hyvinvoinnin ammattilaisilta ravitsemusterapeuteista psykologeihin. UniSportissa on tarjolla hierojien, personal trainereiden sekä ravintovalmentajan palveluita palautumisen tueksi.
Kannattaakin ottaa kaikki vinkit ja apu vastaan ja muokata niistä itselle paras resepti. Palautuminen kannattaa ottaa osaksi omaa arkea eikä odottaa ylikuormituksen oireita, jotka voivat olla hyvin moninaisia sydämentykytyksistä mielialan laskuun. Kaiken kaikkiaan palautumisen resepti on suht helppo: Nuku riittävästi, syö terveellisesti, liiku sopivasti, vältä stressiä, hemmottele ja hoivaa itseäsi, sosialisoi sopivissa määrin ja muista hengittää syvään. Toisinaan se on helpommin sanottu kuin tehty, koska elämässä tulee väkisinkin erilaisia rasitustekijöitä vastaan.
Tiedosta siis kuormituksen riskit, kuuntele itseäsi ja priorisoi aikaa palautumiselle. Muista, että palautuneena olet parhaimmillasi!
Kirjoittanut:
Kukka-Maaria Vuorikoski
UniSportin joogaohjaaja, joka on inspiroitunut kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin teemoista
Lähteet:
- https://dynamic.hs.fi/a/2022/ilonamerikanto/
- https://terveurheilija.fi/harjoittelu/palautuminen/
- https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/nyt-laite…
- Osteopaatti-hieroja Salla Niemi haastattelu