Poikkeaako palautumisesi riittävästi työntekoon käytetystä ajanjaksosta vai jatkuuko saman pyörän pyörittäminen myös vapaa-aikana? Onnistutko siirtymässä työstä vapaa-aikaan vai jatkuuko työnteko myös vapaa-ajalla joko mielensisäisenä vuoropuheluna tai konkreettisina tekoina? Tässä artikkelissa kerromme sinulle, miksi palautuminen on tärkeää ja annamme konkreettisia vinkkejä siihen, miten palautua paremmin.

Jatkuva stressin kokemus kertoo puutteellisesta palautumisesta

Tunnemme itsemme stressaantuneiksi, kun koemme riittämättömyyttä meille ulkoisesti asetettujen tai itse itsellemme asettamiemme vaatimusten suhteen. Ajoittainen stressin kokeminen ei ole haitallista. Se saa meidät ponnistelemaan tavoitteidemme eteen, keskittymään ja tekemään parhaamme.

Jatkuvana olotilana stressi on aina haitallista ja elimistön voimavaroja kuluttavaa. Silloin stressi alkaa ilmoitella itsestään erilaisilla psykosomaattisilla oireilla, kuten ahdistuneisuudella, selkäkivuilla, päänsäryllä, muistin pätkimisellä, vatsaoireilla ja unettomuudella. Kaikki nämä oireet ovat merkkejä siitä, että palautuminen on puutteellista.

Lepo voi olla myös aktiivista

Samat asiat, jotka tuottavat iloa ja tyydytystä, voivat olla toisaalta myös kuormittavia ja aiheuttaa stressiä. Palautumisessa kyse ei ole niinkään absoluuttisista asioista: tuo on palautumisen kannalta hyvää ja tuo on huonoa, vaan kyse on pikemminkin suhteellisuuden taidosta. Kyse on työn ja vapaa-ajan suhteesta, kuormittavien jaksojen ja levon vuorottelusta, psyykkisen kuormituksen ja fyysisen kuormituksen rytmittymisestä. Keskeistä palautumisen kannalta on, että palauttaviksi tarkoitetut jaksot eivät kuluta samoja voimavararesursseja kuin kuormittavat jaksot.

Työn vastaparina lepo voi olla myös aktiivista, palautumista edistävää ”lepoa”: rauhallista tai ripeää liikuntaa, askartelemista tai käsitöiden tekemistä, kulttuuririentoihin osallistumista, ystävän tai perheenjäsenen kanssa keskustelemista. Joskus passiivinen sohvalla löhöäminen ja television katseleminen ovat paikallaan, mutta jatkuvasti toistuvana ja ainoana ratkaisuna se ei yleensä ole paras tapa edistää työstä palautumista.

Merkityksellisyyden kokeminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Palautumista edistää, jos arkeen, työhön tai vapaa-aikaan, saa upotettua asioita, jotka tarjoavat merkityksellisyyden kokemuksia ja tarkoituksellisuutta omalle olemassaololle. Tällaisia asioita voivat tarjota perheen tai ystävien kanssa puuhailu, opiskeleminen tai uusien asioiden kokeminen, taitojen oppiminen, taiteen kokeminen, vapaaehtoistyöhön osallistuminen tai vaikkapa luonnossa oleilu.

Vinkkejä palautumiseen:

• Pyri säännölliseen unirytmiin, noin 7–8 tuntia yössä tukee useimpien palautumista.
• Syö säännöllisesti ravintorikkaita aterioita.
• Vältä raskasta liikuntaa ja tietokoneen tai puhelimen tuijottamista ennen nukkumaanmenoa.
• Kehitä itselle mieluisia siirtymäriittejä työn ja vapaa-ajan rajapintoihin: kävele töihin, meditoi, kuuntele luonnon ääniä.
• Huolehdi, että vapaa-aika poikkeaa sisällöiltään riittävästi työstä.
• Ripottele työpäiviisi lyhyitä palauttavia ajanjaksoja: unohda työasiat lounaan ajaksi, keskeytä istuminen kerran tunnissa, nouse seisomaan, pyörittele hartioitasi ja taivuttele selkärankaasi.
• Etsi harrastus, joka rentouttaa ja tuo merkitystä ja iloa elämääsi.

Kirjoittaja on UniSportin asiantuntija Katja Lilja.

Kiinnostaako aihe? UniSportin kautta voit tilata työyhteisöösi FM, TtM Katja Liljan kertomaan lisää palautumisen taidosta. Lisätietoja myyntisuunnittelija Kati Sarénilta.