Sosiaalisen eristäytymisen vaikutus : Tyypilliset oireet ja niiden selättäminen
Elämme tällä hetkellä todella poikkeuksellista aikaa. Elämme toisistamme eristäytyneinä ja arkemme on riisuttu kaikista normaalissa elämässä meitä kannattelevista asioista. Useimmat meistä kokevat avuttomuutta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Ainoa tapa, jolla pystymme vaikuttamaan koronavirusepidemiaan, on eristäytyä koteihimme ja vältellä ihmiskontakteja, mikä hidastaa viruksen leviämistä. Eristäytyminen kuormittaa mieltämme, sillä sosiaalinen liittyminen on yksi ihmisen perustarpeista. Toiset meistä sopeutuvat siihen paremmin kuin toiset.
Joustava mieli auttaa, kun ahdistaa
Tilanne on erityislaatuinen, eivätkä tavalliset selviytymiskeinomme enää toimi, kun arjen rytmit ja rutiinit sekä niihin liittyvät sosiaaliset kontaktit ovat katkolla. Psykologina tilannetta voi helposti verrata traumaattiseen tilanteeseen, sillä niissä ihminen menettää hallinnan ja kokee suurta avuttomuutta ja tulevaisuuden ennakoimattomuutta - ihan samoja asioita, joita me kaikki koemme tällä hetkellä. Tilanne on stressaava ja hermostomme saattaa pyöriä ylikierroksilla, huoli ja pelko kuormittavat mieltämme , keho on jumissa ja ehkä uniongelmatkin nostavat päätään. Tällaisessa tilanteessa on luonnollista kokea erilaisia tunnereaktioita, kuten turhautumista, surullisuutta, vihaa, ahdistuneisuutta, irrallisuuden tunnetta, uupumista ja pelkoa tulevasta. Koska koronaviruksen eteneminen voi jatkua pidempäänkin, on tärkeää, että löydämme uudenlaisia selviytymiskeinoja. Epävarmuuden sietäminen on oleellista tässä tilanteessa. Mitä pidempään epidemia jatkuu, sitä kuormittavammaksi tilanne muuttuu.
Ihmismieli on toisaalta siitä ihmeellinen, että se sopeutuu kaikenlaisiin tilanteisiin, myös tähän. Ota siis talteen vinkit, miten saat pidettyä mielestäsi huolta kriisin keskellä ja tehdä tilanteesta itsellesi parhaan mahdollisen.
Itselle mielekkäiden tapojen ja arjen luominen on tärkeää
Kaikista tärkeintä on tarttua oman elämänsä ohjaksiin ja muodostaa itselleen mielekäs ja melko tarkka arkirutiini, jota seuraat. Päivärytmi kannattaa rakentaa sellaiseksi, että tiettyinä kellonaikoina teet tiettyjä asioita: syöt aamiaisen klo 8, sen jälkeen teet opintoja tai töitä klo 10 asti, jonka jälkeen soitat yhden puhelun kaverille ja klo 11 syöt lounasta jne.
Päivään tulee kuulua erilaisia tekemisiä liikuntaa unohtamatta. Esimerkiksi klo 13 voit osallistua Unisportin taukojumppaan, jota striimataan tiedekulmasta joka arkipäivä. Lisäksi voit tarttua johonkin projektiin, joka sinulla on aina jäänyt kesken arjen kiireen keskellä, esimerkiksi vaatehuoneen raivaamiseen. Liikunta on tärkeää, eli osallistu johonkin nettivalmennukseen tai luo itsellesi liikunnallisia tavoitteita koronan ajaksi. Nyt on hyvä hetki tehdä niitä fysioterapian kuntoutusliikkeitä, joita et muuten jaksaisi tehdä.
Kaikista tärkeintä on saada päivään selkeä rakenne, jolloin päivästä tulee ennakoitava. Tällä tavalla palautat itsellesi hallinnan ja pystyvyydentunteen ja mielesi tulee selviämään tästä eristäytymisestä pienemmillä vahingoilla kuin, jos vain lillut jossain epämääräisessä ajassa ja tilassa.
Vinkit poikkeusajasta selviytymiseen
- luo itsellesi kellontarkka päivärytmi ja pidä siitä kiinni
- pidä unirytmisi säännöllisenä
- pidä huolta sosiaalisista suhteista, pidä etäpalavereita tuttujen kanssa
- tartu johonkin projektiin, joka on aina jäänyt roikkumaan, esim. paranna ruokavaliotasi tai siivoa eteisen laatikosto tai lue se kirja, joka on jo pitkään odottanut lukemista
- huolehdi sosiaalisista suhteistasi kaikin mahdollisin keinoin
- liiku joka päivä jollakin tavalla
- älä lue liikaa huonoja uutisia, vaan keskity myös muihin asioihin.
Teksti:
Petra Nyman
psykologi, pilatesohjaaja