tummahiuksinen nainen valkoisissa vaatteissa istuu ulkona maassa katsellen merelleringossa

Mitä tehdä, kun ei pääse tekemään totuttuja treenejä, ja ottaa päähän?

Milloin treeni lisää hyvinvointia ja milloin treeni on addiktio? Tippuvatko kuntotulokset, jos ei heti pääse treenaamaan? Koronavirus on vaikuttanut meistä monen liikuntaharrastuksiin. Et pääse ehkä tekemään normaaleja treenirutiinejasi tai liikkumaan lempitunnillesi. Tilanne saattaa herättää monenlaisia tunteita. Psykologi Petra Nyman kirjoittaa meille liikuntasuhteesta.

Monelle meistä liikunnasta on tullut viikon kohokohta, jolloin pystytään päästelemään höyryjä ja saadaan endorfiinit liikkeelle. Olotilassa huomaa selkeän eron, kun lempijumpat jäävät väliin, kiukuttaa, ärsyttää ja jopa vähän masentaa. Miten tähän ikinä voi sopeutua, ettei pääse liikkumaan kuten ennen?

Tässä poikkeustilanteessa joudumme sopeutumaan hyvin erilaiseen arkeen, kuin mihin monet meistä on tottuneet. Mielen jousto- tai sopeutumiskykyä todellakin mitataan. Voiko kotona tehdä jumppaa? Käydäkö ulkona reippailemassa ja jumppaamassa? Samaan aikaan, kun mietit vaihtoehtoisia liikuntamuotoja, on hyvä hetki pysähtyä miettimään omaa suhdettaan liikuntaan. Parantaako liikunta hyvinvointiasi vai onko siitä tullut jo peräti addiktio?

Hyvä liikuntasuhde

Liikunta lisää hyvinvointiasi silloin, kun se ylläpitää tai parantaa kuntotasoasi, kun se on osa elämääsi, josta saat iloa, nautintoa, hikeä ja endorfiineja, tai nautit sen tarjoamista sosiaalisista suhteista.

Jos pystyt melko helposti jättämään jonkun treenikerran väliin, kun tulee jotain muuta sillä hetkellä tärkeämpää tekemistä, suhteesi liikuntaan kuulostaa terveeltä. Jos vastaat seuraaviin kysymyksiin kyllä, sinun ei tarvitse olla huolissasi suhteestasi liikuntaan:

  • Onko viikko-ohjelmasi järkevästi koostettu niin, että siellä on sekä lepoa, liikuntaa että muuta kivaa ja piristävää?
  • Löytyykö elämästäsi muita kivoja juttuja kuin liikunta?
  • Oletko palautunut hyvin ennen seuraavaa treenikertaa?
  • Onko sinun pakko tehdä tietyt liikuntasuoritukset viikossa, jotta kokisit olevasi hyvä?

Aika tarkastella suhdetta tarkemmin

Addiktion suuntaan liikunta alkaa muuttua, jos omanarvontuntosi on kiinni siitä, että pääset liikkumaan, ja koet itsesi läskiksi, huonoksi tai riittämättömäksi, jos et pääse liikkumaan tai jos liikunta on ainoa keinosi negatiivisten energioiden purkamiseen. Usein addiktiot muodostuvat siitä, että muilla elämän osa-alueilla on ongelmia, ja addiktio, eli tässä tapauksessa liikunta, tarjoaa siitä hetkellisen ulospääsyn, eli antaa hetken helpotuksen. Liikunnan avulla voi hallita omaa kroppaansa ja omia mielialojaan, vaikeuksien keskellä se tarjoaa hallinnan tunteen, joka on meille todella tärkeä. Vielä syvemmillä vesillä olet, jos läheisesi ovat huolissaan liikuntatottumuksistasi. Ja pysähtyä pitää viimeistään silloin, jos koet, ettei millään ole merkitystä, jos et pääse liikkumaan.

Jos huomaat liikunnan muodostuneen sinulle addiktioksi, hae apua: puhu tutulle tai psykologille, ja mieti, voisitko löytää muita tapoja negatiivisten fiiliksien purkamiseen tai saadaksesi onnistumisen kokemuksia.

Tämä hetki voi parhaimmillaan auttaa sinua tutustumaan siihen ihmiseen, joka olet, kun et jatkuvasti ole jumppaamassa ja menossa kovaa. Kuka sieltä alta kuoriutuukaan? Olet riittävän hyvä ja arvokas, vaikket pystyisikään liikkumaan kuten ennen.

 

Teksti:
Petra Nyman
psykologi, pilatesohjaaja

 

P.S. Jäitkö miettimään omaa suhdettasi liikuntaan? Tee halutessasi lyhyt liikunta-addiktiotesti https://sciencenordic.com/denmark-forskerzonen-kids-and-young-people/test-yourself-are-you-addicted-to-exercise/1454379

Jaa sosiaalisessa mediassa